Sudbury, Ontario, Canada calling!

Terveiset Ontarion provinssin pohjoispuolelta, Sudburyn kaivoskaupungista. Olen Satu MTOIMK17 -ryhmästä ja olen täällä opetushallituksen mahdollistamassa SUOMI-koti harjoittelussa. Tai paremminkin puhutaan nyt Finlandia Village -organisaatiosta, joka koostuu neljän rakennuksen ja rivitaloalueen kokonaisuudesta. Yhdessä rakennuksessa on hoivakoti ja muissa asuinrakennuksissa asuu asukkaita, jotka pystyvät elämään suhteellisen itsenäistä elämää joidenkin palveluiden, kuten ruokapalvelun ja fysioterapian avulla.

Finlandia -kylän idea sai alkunsa saunan lauteilla lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Kaksi miestä tuumailivat, että olisi hyvä rakentaa ikääntyville suomalaisille lepokoti. Siitä ideasta lähtivät asiat toteutumaan, alue laajenemaan ja nykypäivänä täällä asuu n. 400 asukasta ja henkilökuntaa on toistasataa. Asukkaista paljon on suomalaisia, mutta yhtä paljon on myös kanadalaisia. Jonotusajat tänne ovat pitkät, sillä täällä asukkaat saavat erittäin hyvää palvelua kohtuuhinnalla.

Minä työskentelen kahdella osastolla. 75% työajasta kuluu Therapy Services -osastolla, jossa olen tutustunut hyvin toimintaterapeutin tehtäviin ja saanut mukavasti vastuuta asukkaiden kuntouttamisessa. Suurin osa työtehtävistä toteutuu Hoivakodissa, mutta jonkin verran on myös kotona asuvien kuntoutusta. 25% työajasta olen Life Enrichment -osastolla Hoivakodissa ja siellä tehtäväni ovat lähinnä avustavia. Autan aterioilla ja avustan asukkaille järjestettävissä aktiviteeteissa. Lisäksi ohjaan Suomi-kerhoa suomalaisille asukkaille keskiviikkoiltaisin. Suosittelen siis, että jos tänne tulee harjoitteluun, kannattaa etukäteen sopia, että saisi olla terapiapalveluiden osastolla 100%. Sillä tavalla toimintaterapeuttiopiskelija saa harjoittelustaan vielä enemmän irti.

Kaksfooninkinen

Aika täällä Atlantin toisella puolella on mennyt kuin siivillä. Vaikea uskoa, että jo yksi kuukausi on takana. Finlandia -kylän suomalainen yhteisö on ottanut minut erittäin lämpimästi vastaan ja olen tuntenut olevani hyvin erityinen vieras. Aluksi suorastaan tuntui, että ei tullut ulkomaille ollenkaan. Lentokone laskeutui keskelle metsää, niin kuin Suomessakin, järviä ja suomalaisen kaltaista metsää oli ympärillä ja suomalaiset olivat lentokentällä vastassa. Kaiken lisäksi majapaikkanikin on kuin kaksfooninkinen, kotiseutuni Pohjanmaan maisemamerkki. Melkein ainoa asia, josta huomasi olevansa ulkomailla, oli kaskaan siritys.

Kanadalainen yhteisökin sopii minun luonteelleni erittäin hyvin. Paikalliset ovat erittäin ystävällisiä, sosiaalisia ja positiivisia. Se on tehnyt työyhteisöön sopeutumisesta helppoa. On mukavaa työskennellä hyväksyvässä ilmapiirissä. Säätila tällä alueella muistuttaa suomen syksyä, joten talveen on syytä varautua, kun joulukuuhun asti täällä olen.

Sudbury on nähtävyyksiltään suhteellisen vaatimaton, joten turistimatkailua täältä ei hirveästi kannata odottaa, jos tänne tulee. Enemmän nähtävyyksiä löytyy isommista kaupungeista, kuten Ottawasta ja Torontosta, muutamien satojen kilometrien päästä. Parinsadan kilometrin päässä on myös Manitoulin Island, kaunis saari isolla Lake Huron järvellä. Mutta Sudburyn kaupunki on hyvin aktiivinen. Erilaisia festivaaleja on lähes joka viikolle. Hyvin täällä aika kuluu ja saunaan pääse aina, jos vain haluaa.

Vaahterasiirapin makuisin terveisin

Satu

Onaping falls

Nähtävyyksien parissa oppaamme Stefanin ja kämppikseni Nean kanssa.

Kaivoskaupungissa on tietysti kaivos tärkeä nähtävyys.

Kurpitsataidetta Halloweenin lähestyessä.