Kevät Tukholmassa 1: Ekojen viikkojen fiilikset

 

Hejsan täältä Tukholmasta! Täällä kirjoittelee kolmannen vuoden opiskelija Milja PTOIMS21 -ryhmästä. Oon aina miettinyt vaihtoon lähtemistä, mutta tosissaan aloin miettimään vaihtoa viime syksynä. Aloin selvittelemään mahdollisia harkkapaikkoja ympäri maailmaa ja bongasin Tukholman Suomikodin. Tukholma tuntui paikkana helpolta tulla sen sijainnin vuoksi, ja olin juuri alkusyksystä tehnyt viikonloppureissun tänne mun ystävien kanssa ja vähän ihastuin paikkaan. 😊 Mulla oli myös tuttu tekemässä täällä viime syksyn töitä, jolta sain kans kyseltyä paikasta. Suoritan nyt täällä siis kahden kuukauden mittaisen harjoittelun. 

Mun kohdalla kaikki järjestelyt meni yllättävän hyvin ja helposti. Olin yhteydessä Suomikotiin ensimmäistä kertaa syyskuun aikana ja saimme pidettyä heidän kanssaan Teams-palaverin lokakuun aikana, jossa he kertoivat Suomikodin toiminnasta ja toimintaterapeutin työnkuvasta siellä. Mun harjoittelu toteutuu siis koulun kautta Erasmus-vaihtona jonka minimiaika on se 2kk, jotta voi saada apurahat harjoitteluun. Koska olin itse yhteydessä paikkaan, ei mun tarvinnut sen kummemmin täytellä mitään vaihtohakemuksia. Yksi lomake taisi olla koululle täytettävä ainoastaan. Loppuvuodesta sain kuitenkin tietää, että päivämäärät vaihtojärjestelmässä oli väärin, sillä apurahaehdon täyttymiseksi täytyy vaihdon kestää 8 viikon sijaan 9 viikkoa. Tämä saatiin kuitenkin nopeasti sovittua Suomikodin kanssa, että olenkin siellä viikon pidempään. 😄 

Asunnon sain Asunto Tukholmasta- Facebook-ryhmän kautta joka kävi todella nopeasti. Suomalainen pariskunta otti muhun yhteyttä ja tarjosi asuntoa ihan läheltä Suomikotia! Asunto on oikein kiva pieni kaksio ja sijaitsee kivalla ja rauhallisella alueella. Joulukuun alussa tein Tukholmaan parin päivän reissun, jolloin menin käymään Suomikodilla ja samalla kävin katsomassa asunnon.

Niin se vaan pitkän odotuksen ja jännittämisen jälkeen koitti helmikuun loppu, ja oli aika lähteä kohti Ruotsia! Lensin Turusta Tukholmaan pari päivää ennen harkan alkamista, jotta ehtisin vähän asettautua uuteen kotiin ja ympäristöön. Matka meni hyvin, lukuunottamatta mun matkalaukun rikkoutumista Tukholman juna-asemalla matkalla asunnolleni. Tavaraa oli paljon ja vetoketju laukusta päätti pettää. 😅Sain laukun onneksi pysymään kiinni loppumatkan ja pääsin asunnolleni jossa vuokranantajani olivat mua vastassa. 😊 Ensimmäisinä päivinä sain myös mun vanhemmat käymään täällä Tukholmassa ja käytiin yhdessä tutkimassa paikkoja. Täällä oli heti tosi keväiset ilmat mikä oli kivaa vaihtelua Suomen talveen.

Kuva asunnosta😊

                

Niin mun harjoittelu sitten alkoi ja kaikki Suomikodilla ottivat mut kyllä hyvin vastaan, niin henkilökunta kuin asukkaatkin. Ekat viikot on ollut vähän totuttelemista uuteen arkeen, uudet ihmiset ympärillä, uusi ympäristö, uusi kieli ja uudet työtavat. Olen päässyt mukaan seuraamaan kaikenlaista toimintaa Suomikodilla, mm. fysioterapeutin jumppa- ja pelailuryhmät, tuolijumppa ja kahvilatoiminta.

    Suomikodilla asuu siis eri ikäisiä ja -kuntoisia ikäihmisiä. Suomikodilla pärjää suomen kielellä, joka madalsi kynnystä hakea tänne harkkaan. Asukkaat puhuvat sekä suomea että ruotsia. Ruotsia kuulee enemmän henkilökunnan kesken esim. palavereissa sillä muutama työntekijä puhuu pelkästään ruotsia. Osa asukkaiden omaisista ei myöskään puhu juurikaan suomea. Koska ollaan Ruotsissa, kirjaukset tehdään myös ruotsiksi mutta niihin saa apua tarvittaessa.        

Suomikodin pihapiiriä

Tosiaan mun asunto on Suomikodista kävelymatkan päässä. Matkan varrella on paljon värikkäitä pieniä puutaloja, puistoalueita ja hevostalli. Ekalla harkkaviikolla mut yllätti kotimatkalla peuralauma. 

"Finska Gatan" työmatkan varrella

Nyt alkaa kolmas viikko harjoittelussa, ja alan päästä pikkuhiljaa kiinni täällä arkeen ja saan alkaa tekemään harkassa juttuja hieman itsenäisemmin. Innolla odotan mitä seuraavat 7 viikkoa tuo tullessaan! 

-Milja