Heipat Singaporelle
Tervehdys vielä kerran täältä Aasian auringon alta!
Harjoittelu alkaa ihan pian olla takanapäin ja paluu Suomeen on edessä alle viikon sisällä. Torstaina hyvästelin pääasiallisen harjoittelupaikkani Mighty Oaksin ja sen lapset sekä henkilökunnan. Olo tuntuukin tämän jäljiltä haikealta. Ensi viikolla menen käymään vielä kerran Kaleidoscope Therapy Centressä, joten täysin ohi harjoitteluni ei ihan vielä ole.
Harjoittelun tekeminen Singaporessa on ollu kaiken kaikkiaan ainutlaatuinen kokemus. Olen päässyt näkemään toimintaterapiaa ja maailmaa muutenkin ihan uusista näkökulmista. Harjoittelun aikana olen nähnyt käytännössä miten eri puolilta maailmaa tulevat terapeutit työtään tekevät sekä päässyt myös itse työskentelemään hyvinkin itsenäisesti ja sitä kautta kehittämään osaamistani. Olen esimerkiksi ohjannut ryhmäkertoja sekä liikuntasalissa SI-välineistöä käyttäen että luokkatiloissa spesifimmin kouluvalmiuksia harjoitellen.
Oman kokemuksen perusteella voin hyvillä mielin suositella harjoittelun tekemistä ulkomailla. Vaikka se ajoittaan tuntuisikin ottavan paljon, se myös antaa kokemuksia ja oppeja, joita on Suomessa tutussa ympäristössä mahdotonta saada. Myös yksin lähtemiseen kannustan lämpimästi, vaikka itseänikin se jännitti etukäteen eikä se paikan päälläkään ole aina helpolta tuntunut. Kun on lähtenyt harjoitteluun tällälailla omatoimisesti ja yksin, on ollut huolehdittava itse omasta pärjäämisestään, viihtymisestään ja oman ohjelmansa järjestämisestä. Ja kun tähän on huomannut pystyvänsä, on fiilis ollut vähintään mahtava. Lisäksi vastuu on myös tässä tapauksessa kulkenut käsikädessä vapauden kanssa: olen voinut tehdä juuri niitä asioita, joita olen milloinkin halunnut.
Olen esimerkiksi voinut lähteä käymään
Malesiassa ja Balilla ja tehdä myös niillä
reissuilla just omalta tuntuvia juttuja.
Olenkin kaiken kaikkiaan ollut äärettömän tyytyväinen päätökseeni lähteä vaihtoharjoitteluun yksin Singaporeen. Singaporea voin mielelläni suositella harjoittelupaikaksi myös muille kiinnostuneille. Mielettömien viikonloppureissukohteiden lisäksi täällä on saanut tutustua useista eri maista ja kulttuureista tuleviin ystävällisiin ihmisiin ja tuntea olevansa vähintäänkin tervetullut. Unohtamatta mahdollisuutta jättää väliin Suomen syksyn pimeys ja nauttia sen sijaan aurinkoisesta, aina vähintään lämpimästä säästä.
Parhain terveisin,
Anni
Harjoittelu alkaa ihan pian olla takanapäin ja paluu Suomeen on edessä alle viikon sisällä. Torstaina hyvästelin pääasiallisen harjoittelupaikkani Mighty Oaksin ja sen lapset sekä henkilökunnan. Olo tuntuukin tämän jäljiltä haikealta. Ensi viikolla menen käymään vielä kerran Kaleidoscope Therapy Centressä, joten täysin ohi harjoitteluni ei ihan vielä ole.
Diwalina harkkapaikalla pukeuduttiin intialaisiin asuihin |
Oman kokemuksen perusteella voin hyvillä mielin suositella harjoittelun tekemistä ulkomailla. Vaikka se ajoittaan tuntuisikin ottavan paljon, se myös antaa kokemuksia ja oppeja, joita on Suomessa tutussa ympäristössä mahdotonta saada. Myös yksin lähtemiseen kannustan lämpimästi, vaikka itseänikin se jännitti etukäteen eikä se paikan päälläkään ole aina helpolta tuntunut. Kun on lähtenyt harjoitteluun tällälailla omatoimisesti ja yksin, on ollut huolehdittava itse omasta pärjäämisestään, viihtymisestään ja oman ohjelmansa järjestämisestä. Ja kun tähän on huomannut pystyvänsä, on fiilis ollut vähintään mahtava. Lisäksi vastuu on myös tässä tapauksessa kulkenut käsikädessä vapauden kanssa: olen voinut tehdä juuri niitä asioita, joita olen milloinkin halunnut.
Olen esimerkiksi voinut lähteä käymään
Malesiassa ja Balilla ja tehdä myös niillä
reissuilla just omalta tuntuvia juttuja.
Auringonnousu Balilla Batur-tulivuoren huipulta katsottuna. Tätä varten herätyskello soi 01.15 |
Parhain terveisin,
Anni
Kommentit
Lähetä kommentti