Lopunajan tunnelmia
Vaikea uskoa, että kolme kuukautta on jo kohta täynnä. Mihin se aika on oikein hurahtanut? Oikeastaan ulkomailla tehtävän harjoittelun tulisi olla vähintään puoli vuotta. Vieraassa maassa vieraalla kielellä asioiden omaksuminen vie vähän enemmän aikaa, joten nyt tuntuu siltä, että kun juuri alkoi oppia tekemään töitä itsenäisesti, niin sitten jo lähtö koittaa.
Sudburyn Finlandia Village on ollut oikein hyvä paikka harjoitteluun. Olen täällä saanut tehdä yläraajan harjoitteita asukkaille sekä passiivisen liikelaajuuden harjoitteita. Lisäksi olen hyvin tutustunut pyörätuolien monipuoliseen maailmaan. Ikääntyneiden ryhmänohjausta olen saanut harjoitella Suomi-kerhossa, jossa kaikki ryhmäläiset ovat suomalaisia.
Lähiohjaajani on ollut ammattitaitoinen ja pitänyt hyvin huolen siitä, että opin monipuolisesti asioita. Hän on tosin OTA eli Occupational Therapy Assistant, mutta se ei ole haitannut tahtia lainkaan. Hän on hyvin perillä toimintaterapeuttisista asioista ja on etsinyt tietoa, jos ei ole johonkin asiaan pystynyt vastaamaan. Terapiapalveluiden johtaja on myös pitänyt hyvin huolen siitä, että olen oppinut uusia asioita. Hän on ottanut minut mukaan webinaarisarjaan, jossa on keskusteltu ikääntymisestä ja ikääntyneiden kuntoutuksesta. Lisäksi pääsin mukaan messuille, jossa esiteltiin liikkumisen apuvälineitä ja niiden osia.
Toimintakyvyn arviointi on ainut asia, jota en ole päässyt harjoittelemaan ja se johtuu siitä, että Finlandia kylässä ei ole toimintaterapeuttia vaan fysioterapeutti, joka tekee arvioinnit. Mutta lähiohjaajani OTA aikoo hakeutua toimintaterapeuttikoulutukseen, joten kukaties Finlandia kylässä on myös toimintaterapeutti jossain vaiheessa.
Yhtenä päivänä vierailin Outpatient Centerissä tutustumassa toimintaterapeutin työhön. Hän kuntouttaa aivovammasta kuntoutuvia ja kipuasiakkaita. Aivovamma-asiakkaiden kanssa hän keskittyy erityisesti kognitiiviseen kuntoutukseen. Muutaman tunnin vierailu antoi ihan hyvän kuvan toimintaterapeutin työstä.
Finlandia kylä on ollut hieno paikka myös muussakin kuin ammatillisessa mielessä. Täällä minua Suomen vierasta on pidetty kuin kukkaa kämmenellä eli olen tuntenut itseni hyvin erityiseksi. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain esimerkiksi kokea, että syntymäpäivääni juhlitaan työpaikalla. Kanadaan asti piti lähteä, että tulee muistetuksi työyhteisössä 😊 Suomalainen kulttuurikoordinaattori ja hänen poikansa, sekä asukkaatkin myös, ovat järjestäneet minulle kiitettävästi ohjelmaa vapaa-ajalle. Joten yksinäisyyttä ei ole tarvinnut potea missään vaiheessa.
Sudbury ei ole kovin suuri kaupunki, mutta tekemistä täällä riittää ihan hyvin. Pari kertaa olen ollut katsomassa Metropolitanin oopperan näytöstä paikallisessa elokuvateatterissa. Elokuviin pääsee koska vaan ja taitoluistelunäytöksen näin paikallisessa jäähallissa. Konserttejakin järjestetään mukavasti. Minulle, kulttuurista nauttivalle on täällä ollut oikein mukavasti tarjontaa.
Ensi lauantaina sitten alkaa lomareissuni itäiseen Kanadaan. Ottawa, Montreal, Quebec ja Toronto, here I come! Monet harjoittelijat tekevät täällä ollessaan reissun New Yorkiin, mutta minä haluan tutustua Kanadan nähtävyyksiin, kun kerran täällä ollaan. Busbud-sivustolta (https://www.busbud.com/en-ca) saa ostettua edullisia bussilippuja ympäri Kanadaa. Lentomatkustaminen tulee aika kalliiksi, joten suosittelen bussireissuja.
Lopunajan terveisin
Satu
Sudburyn Finlandia Village on ollut oikein hyvä paikka harjoitteluun. Olen täällä saanut tehdä yläraajan harjoitteita asukkaille sekä passiivisen liikelaajuuden harjoitteita. Lisäksi olen hyvin tutustunut pyörätuolien monipuoliseen maailmaan. Ikääntyneiden ryhmänohjausta olen saanut harjoitella Suomi-kerhossa, jossa kaikki ryhmäläiset ovat suomalaisia.
Lähiohjaajani on ollut ammattitaitoinen ja pitänyt hyvin huolen siitä, että opin monipuolisesti asioita. Hän on tosin OTA eli Occupational Therapy Assistant, mutta se ei ole haitannut tahtia lainkaan. Hän on hyvin perillä toimintaterapeuttisista asioista ja on etsinyt tietoa, jos ei ole johonkin asiaan pystynyt vastaamaan. Terapiapalveluiden johtaja on myös pitänyt hyvin huolen siitä, että olen oppinut uusia asioita. Hän on ottanut minut mukaan webinaarisarjaan, jossa on keskusteltu ikääntymisestä ja ikääntyneiden kuntoutuksesta. Lisäksi pääsin mukaan messuille, jossa esiteltiin liikkumisen apuvälineitä ja niiden osia.
Toimintakyvyn arviointi on ainut asia, jota en ole päässyt harjoittelemaan ja se johtuu siitä, että Finlandia kylässä ei ole toimintaterapeuttia vaan fysioterapeutti, joka tekee arvioinnit. Mutta lähiohjaajani OTA aikoo hakeutua toimintaterapeuttikoulutukseen, joten kukaties Finlandia kylässä on myös toimintaterapeutti jossain vaiheessa.
Yhtenä päivänä vierailin Outpatient Centerissä tutustumassa toimintaterapeutin työhön. Hän kuntouttaa aivovammasta kuntoutuvia ja kipuasiakkaita. Aivovamma-asiakkaiden kanssa hän keskittyy erityisesti kognitiiviseen kuntoutukseen. Muutaman tunnin vierailu antoi ihan hyvän kuvan toimintaterapeutin työstä.
Sudbury ei ole kovin suuri kaupunki, mutta tekemistä täällä riittää ihan hyvin. Pari kertaa olen ollut katsomassa Metropolitanin oopperan näytöstä paikallisessa elokuvateatterissa. Elokuviin pääsee koska vaan ja taitoluistelunäytöksen näin paikallisessa jäähallissa. Konserttejakin järjestetään mukavasti. Minulle, kulttuurista nauttivalle on täällä ollut oikein mukavasti tarjontaa.
Ensi lauantaina sitten alkaa lomareissuni itäiseen Kanadaan. Ottawa, Montreal, Quebec ja Toronto, here I come! Monet harjoittelijat tekevät täällä ollessaan reissun New Yorkiin, mutta minä haluan tutustua Kanadan nähtävyyksiin, kun kerran täällä ollaan. Busbud-sivustolta (https://www.busbud.com/en-ca) saa ostettua edullisia bussilippuja ympäri Kanadaa. Lentomatkustaminen tulee aika kalliiksi, joten suosittelen bussireissuja.
Lopunajan terveisin
Satu
Kommentit
Lähetä kommentti