Tunnelmia Vancouverista 2: Fiiliksiä harjoittelusta

 

Meillä on nyt neljä viikkoa harjoittelua takana täällä Suomi-kodissa, huh kuinka aika menee nopeasti! Nyt tässä postauksessa vähän tarkemmin Suomi-kodista sekä siitä, miltä tämä harkkapaikka näin alkuun on tuntunut.

Suomi-koti eli Lepokoti eli Finnish Home on Finnish Canadian Rest Home Associationin perustama voittoa tavoittelematon hoitolaitos. Suomi-kotiin mahtuu 64 asukasta. Asukkaista 11 asuu suljetulla erityishoidon osastolla, joka on tarkoitettu lähinnä dementiapotilaille. Lepokoti on kaksikerroksinen valoisa rakennus, jossa on huomioitu myös ulkotilojen ja puutarhan tärkeys. Tilaa on paljon niin asukkaiden huoneissa kuin yleisissäkin tiloissa. Ympäristöön on muutenkin kiinnitetty paljon huomiota, esimerkiksi koristeisiin eri kauden mukaan panostetaan todella paljon. Me pääsemme syksyn aikana näkemään niin Thanksgiving-, Halloween- kuin joulukoristeetkin! Kaikessa pyritään huomioimaan, että lepokoti tuntuisi mahdollisimman paljon kodilta. Suomi-kodilla on jopa oma kissa, Laku 😊 Meidän mielestämme on mahtavaa, että asukkaiden elinympäristöön kiinnitetään näin paljon huomiota! 

Lepokodin ovat perustaneet siis Kanadan suomalaiset, ja edelleen lepokodissa näkyy myös vahvasti suomalaisuus, vaikka nykyään asukaskunta on todella kansainvälistä. Lepokodissa käytetään suomea sekä englantia. Suomea puhuvia asukkaita on tällä hetkellä noin kymmenen. Suurin osa aktiviteeteista on englanniksi, jotta kaikki pystyvät osallistumaan. Mutta lisäksi on vähän ohjelmaa suomeksi, jolloin tarkoitus on ylläpitää suomen kieltä ja kulttuuria.

Olemme huomanneet, että välillä on haastavaa vaihdella suomen ja englannin välillä. Muutaman kerran onkin käynyt niin, että ihan tosissaan selitetään jollekin suomeksi asioita ja hetken päästä tajutaan, ettei tämä ihminen puhukaan suomea ja siis ymmärrä yhtään mitään 😁 Toisaalta käy myös sitä, että takellellen yrittää englanniksi selittää jotain haastavaa asiaa ja hetken päästä muistaa, että mähän voin selittää tämän tälle ihmiselle myös suomeksi. Ehkä se kahden kielen välillä vaihtelu helpottaa harjoittelun loppua kohden… Työskennellessä erilaisten sairauksien kanssa ja vanhempien ihmisten kanssa, voi kommunikaatio olla muutenkin haastavaa ja alkuun englanniksi kommunikaatio tuntui asukkaiden kanssa todella vaikealta. Kuitenkin jo tässä kohtaa englannin kielellä työskentely on tuntunut hyvältä, vaikka alkukankeutta oli ja etukäteen vähän sitä jännitti. Parhaita kieleen liittyviä asioita on kyllä erilaiset suomea ja englannin kieltä yhdistävät sanat, jotka ovat välillä todella hauskoja. Jos Suomessa puhutaan finglishiä, niin täällä se on iha nextillä levelillä. 😂

Me kuulumme harjoittelumme ajan recreation -tiimiin. Recreation -tiimissä työskentelee kokoaikaisesti kolme ihmistä. Meidän työnkuvaan kuuluu päivän ohjelmien ohjaaminen tai niissä auttaminen. Lisäksi autamme asukkaita aamupalan kanssa joko syöttäen tai avustaen esimerkiksi otteissa. Päiviin mahtuu myös aikaa ihan vain asukkaiden kanssa keskusteluille sekä esimerkiksi sängyissä olevien huoneissa vierailuille. Näiden ”one-to-one” hetkien aikana voidaan keskustelun lisäksi esimerkiksi pelata tai vaikka lakata asukkaan kynnet. On ihanaa, että tälle on oikeasti varattuna aikaa, eikä nämä kahdenkeskeiset hetket jää aina jonkin muun jutun alle! Tätä toivoisimme näkevämme enemmän Suomessakin 😊 Recreation -tiimin tavoitteena on aktivoida asukkaita ja ylläpitää heidän toimintakykyään sekä saada iloa heidän elämäänsä! Vaikka ohjelmia pidetään virkistystoimintana, niin meidän mielestämme toiminnan taustalla on terapeuttinen ajatusmaailma ja esimerkiksi ohjelmien tavoitteita ja syitä pohditaan tarkastikin. Täällä on ollut useasti opiskelijoita, niin meidät otetaan tosi kivasti huomioon ja koko ajan tuntuu selkeältä, mitä seuraavaksi tehdään. Alkuun seurailimme ohjelmia sivummalla ja pikkuhiljaa olemme alkaneet itse ottamaan enemmän vastuuta ryhmien ohjaamisista ja suunnittelemisista. Suomi-kodissa käy myös muutaman kerran viikossa toimintaterapeutti, mutta hänen kanssaan emme ole vielä päässeet kunnolla juttelemaan. Ilmeisesti hänen työnkuvansa keskittyy hyvin vahvasti pyörätuoleihin ja asentohoitoon.

Suomi-kodin asukkaiden ikä ja kunto vaihtelee huomattavasti, joten ohjelmia suunniteltaessa ja toteuttaessa täytyy todella paljon soveltaa toimintaa kaikille sopivaksi. Mutta paljon kaikenlaista ollaan jo päästy asukkaiden kanssa toteuttamaan! Monet ohjelmanumerot liittyvät vahvasti musiikkiin ja onkin ollut hienoa huomata, kuinka musiikilla on suuri vaikutus asukkaisiin. Paljon on myös erilaisia fyysisiä harjoitteita kuten tuolijumppaa, pyörätuolitanssia sekä keilaamista. Lisäksi olemme jo päässeet mukaan esimerkiksi Octoberfest -juhliin ja lähes joka viikko Suomi-kodilla järjestetään Coffee bar, jolloin asukkaat ja läheiset voivat tulla syömään vastaleivottuja korvapuusteja 😊. Innolla jäämme odottamaan mitä seuraavat kaksi kuukautta vielä tuovat tullessaan!

Senja ja Laura