Tunnelmia Vancouverista 6: Harjoittelukuulumisia

Harkkaa meillä on nyt 10 viikkoa takana ja enää vain kaksi edessä. Aika on mennyt supernopeasti ja fiilikset tulevasta kotiinpaluusta on todella ristiriitaiset. Tässä postauksessa kerrotaan lisää meidän harkkapäivistä ja työnkuvasta sekä jaetaan meidän lemppariohjelmaideoita! 

Suomi-kodilla päivissä on vahvat rutiinit, joten myös meidän harjoittelupäivät ja -viikot menevät usein samalla kaavalla mutta toki ihmisten kanssa työskennellessä jokainen päivä on erilainen. 😁 Meidän harjoittelupäivämme alkavat sillä, että autamme asukkaita aamupalojen kanssa ja usein aikaa jää myös asukkaiden kanssa kuulumisten vaihtoon. Ikääntyneiden ravitsemuksesta olemme päässeet oppimaan paljon näiden aamujen aikana. Harjoittelun alussa saimme talon ravitsemusterapeutilta koulutusta mm. ikääntyneiden nielemishaasteista sekä syöttämisestä. Ruokailutilanteissakin on hyvin paljon erilaisia pieniä juttuja, mitkä pitää osata ottaa huomioon. Asukkailla on esimerkiksi tarkat ruokavaliot esimerkiksi ruokien ja juomien koostumuksien suhteen. Tärkeää on aina kertoa asukkaalle esimerkiksi mitä ruokaa on tarjolla ja osata olla tarpeeksi rauhallinen (tai nopea) heidän kanssaan toimiessa. Nyt näin harkan loppuvaiheessa, kun asukkaita jo tuntee, osaa esimerkiksi heidän eleistään lukea milloin he ovat valmiita tai milloin haluavat lisää, mutta varsinkin aluksi kommunikaatio syöttämistilanteissa tuntui todella vaikealta erityisesti heidän kanssaan, joilla on puheentuoton vaikeuksia.

Aamupalan jälkeen on aamun ensimmäisen aktiviteetin vuoro ja iltapäivällä päivän toisen ohjelman vuoro. Usein aamupäivisin ohjelmat ovat aktivoivia. Yksi asukkaiden suosikki on keilaus! Kevyemmällä pallolla ja kevyimmillä keiloilla keilaaminen onnistuu tosi monelta ja haastetta saadaan vähennettyä tai lisättyä etäisyyttä vaihtamalla. Keilatessa voidaan käyttää myös eräänlaista "keilaamiskourua", jonka avulla ne pääsevät keilaamaan, ketkä eivät pysty palloa pitämään käsissään. Ilo onnistumisista on usein käsinkosketeltavaa ja asukkaat ihanasti kannustavat toisiaan. Fyysisinä aktiviteetteinä olemme pitäneet asukkaille erilaisia venyttelyitä tai harjoitteita välineillä ja ilman sekä monenlaisia pelejä. Ideoita meidän peleihin ollaan saatu @bewegen.is.leven Instagram -sivulta, jonka meille yksi meidän luokkalainen vinkkasi! Sieltä ollaan napattu kokeiluun mm. hulavanteesta ilmapallojen pois saamista pienempiä palloja heittämällä, mikä on toiminut hyvin. Lisäksi Suomi-kodilla on kiva joustavasta kankaasta tehty ”varjo”, jonka kanssa pystyy tekemään monenlaista porukalla. Erittäin hyvin toimii myös ”hockey” pehmopäisillä mailoilla sekä ilmapallolla pallottelu käyttäen mailoina vaahtomuovista "uintipötkön" pätkää. Näissä nopeatempoisissa aktiviteeteissa myös he, ketkä eivät niinkään pysty osallistumaan edestä ohjattuun venyttelyyn tms. saavat kehoansa liikkeelle ja erilaisiin asentoihin. Joidenkin asukkaiden refleksit ovat yllättäneet meidät täysin ja  nämä pelit ovat usein myös superhauskoja. 😊

Keilauksessa aina iso porukka koolla :)

Hockey

Idea @bewegen.is.leven instasta

Varjolla tamburiinin pomputtaminen

Yksi hyvä ohjelmaidea meillä on ollut korttipakkatreeni muokattuna sopivaksi ikäihmisille! Olemme omissa treeneissämme tehneet tätä muutamaan otteeseen ja keksittiin nyt hyödyntää tätä asukkaiden kanssa. Ideana on siis valita jokaiselle korttipakan maalle yksi liike. Nämä käydään ensin läpi ja sen jälkeen aletaan nostamaan korttipakasta kortteja, joiden numerot kertovat kuinka monta toistoa mitäkin liikettä tehdään. Esimerkiksi pakasta nostettaessa ruutuseiska niin tehdään seitsemän toistoa jalan nostoja (ks. kuva). Tästä asukkaat ovat kovin tykänneet! Olemme osallistaneet asukkaita vahvasti myös siihen, että kortin nostettua he saavat kertoa mitä liikettä tehdään ja kuinka monta toistoa niin näin saadaan myös kognitiivista puolta mukaan muuten fyysiseen aktiviteettiin.

Korttipakkatreeni ja liikkeet, joilla me sitä tehty

Aamun fyysisempien aktiviteettien jälkeen iltapäivisin ohjelmana on usein musiikkia. Suomi-kodilla käy muusikkoja viikoittain, joko ihan esiintymässä tai pitämässä yhteislauluhetkiä. Lisäksi meidän harjoittelun aikana on käynyt monesti kuoroja laulamassa asukkaille. Marras- ja joulukuun ajan yksi vapaaehtoinen on pitänyt asukkaille kitararyhmää, jossa soitetaan Bunne-kitaralla, joka on hyvin helppokäyttöinen (tai paremminkin helpposoittoinen 😊) kitara! Niiden kanssa pystytään säestämään yhteistä laulua. Valmisteilla on jopa kitararyhmän joulukonsertti muille asukkaille! Näiden lisäksi hyödynnetään ihan Youtubea sing-alongissa ja me päästään kanssa tällä viikolla laulamaan asukkaille suomalaisia joululauluja 😊.

Bunne-kitara

Näiden lisäksi ohjelmassa on Arts and crafts, missä tehdään monenlaisia eri käsityöjuttuja! Tällä hetkellä ommellaan omia joulusukkia, mutta aikaisemmin ollaan mm. maalattu, väritetty värityskuvia sekä tehty esimerkiksi Halloween-koristeita. Vakio-ohjelmana viikoissa on myös bingo, joka on monelle asukkaalle tärkeää! Me olemme päässeet pitämään Suomi-ryhmää suomalaisille asukkaille, niissä on mm. muisteltu Suomea, katsottu Suomen uutisia selkokielellä ja pidetty levyraatia suomalaisista lauluista. Suomi-ryhmä on ainut ohjelma suomen kielellä. Ohjelmakalenteri tehdään aina kuukausittain ja sesongin mukaan ohjelmassa on aina hiukan erilaisia juttuja. Nyt joulukuussa päästään koristelemaan pipareita sekä viettämään Suomi-ryhmässä itsenäisyyspäivää.

 

Ohjelmassa on aina välillä myös bussiretkiä! Nämä ovat yllättäneet meidät iloisesti. Aina välillä noin viiden asukkaan porukalla lähdetään Suomi-kodin pikkubussilla johonkin päin Vancouveria. Syksyn aikana olemme käyneet maisema-ajelulla, kurpitsapellolla ja jouluostoksilla. Nämä bussiretket ovat asukkaille todella tärkeitä. Meistä hauskaa on se, että retkillä käydään usein hakemassa ruuat McDonaldista! Se on täällä niin normijuttu ollut jo pitkään, mutta Suomessa ainakaan meidän isovanhemmat eivät osaisi helposti kertoa, mitä sieltä tilaisi :D.

Yksi iso juttu Suomi-kodin viikoissa on perjantain kahvibaarit. Perjantaisin leivotaan siis aamulla pullaa ja iltapäivällä niitä tarjotaan kahvin kanssa asukkaille ja heidän läheisilleen. Suomi-kodille tehdään siis ikään kuin kahvila ja luodaan tilanne, jossa asukkaiden läheisten on mukava tulla tervehtimään asukkaita. Nyt koronan takia kahvibaarit ovat toteutuneet vähän pienemmällä mittakaavalla. Olemme tykänneet kahvibaarista kyllä todella paljon ja ajatus sen taustalla tuntuu hyvin tärkeältä! Viikoittainen vähän spesiaalimpi kahvihetki asukkaiden kanssa ja tietenkin suomalainen perinteinen pulla maistuu :) 

Täällä siis todella panostetaan ohjelmaan ja aktiviteetteihin ja niitä tehdään koko sydämellä. Lisäksi aikaa jää myös one-to-one hetkiin, jolloin ehtii vierailemaan esimerkiksi niiden luona, jotka ovat omissa huoneissaan eivätkä pysty ohjelmiin osallistumaan. On ollut hienoa huomata, kuinka tärkeitä ohjelmat tai keskusteluhetket asukkaille ovat ja olisi niin hienoa, että Suomessakin riittäisi enemmän resursseja tähän kaikkeen. Kaikki ohjelmat tuovat todella paljon asukkaiden elämään. Meidän mielestämme täällä on hienoa se, että asukkaiden kanssa ei pelätä pitää hauskaa! Kaiken toiminnan tarkoituksena on saada heitä hyvälle mielelle ja saada heidät hymyilemään tai nauramaan.

Terveisin

Laura ja Senja