Terveisiä Tanskasta!




Hellurei vaan kaikille!

Aurinkoiseen ja lämpimään maanantaiaamuun herääminen oli hieman erilaista tällä kertaa, koska vain muutaman tunnin päästä istuisin lentokoneessa matkalla Tanskaan. Olin siis päättänyt lähteä vaihtoon tekemään harjoittelua kolmeksi kuukaudeksi. Aamu kului jännittävissä merkeissä, koska en ollut ennen matkustanut yksin Suomen ulkopuolella. Mitä lähemmäs lentokenttää pääsin, sitä enemmän jännitys myös kasvoi. Turvatarkastuksen jälkeen vilkutin heipat vanhemmilleni ja suuntasin kohti uutta seikkailua. Tiesin lähteväni Tanskaan kolmeksi kuukaudeksi koko kesän, mutta sen asian sisäistäminen kokonaisuudessaan tapahtui pari päivää ennen lentokoneeseen nousua, kun aloin pakata matkalaukkua. Siinä lattialla istuessani ja matkalaukkua pakatessani koin ”ahaa elämyksen”, että se oikeasti tapahtuu ja minä selviän siitä kyllä. Kuten äitini totesi minulle ”se on ku takapihalle menis, koska se on niin lähel”, ja tämä lausahdus kyllä jostain kumman syystä rauhoitti suurta jännitystäni ja hermoiluani todella paljon. Loppujen lopuksi en jännittänyt läheskään niin paljoa matkaan lähtöä, kuin kuvittelin ja tänne Tanskaan tulo sujui ongelmitta ja olen nauttinut näistä muutamista päivistä, jotka olen täällä ehtinyt viettämään. 

Tosiaan olen Anna ja opiskelen toimintaterapiaa Turun amk:ssa ja lähdin siis Tanskaan, Kööpenhaminaan kolmen kuukauden harjoitteluun. Lähdin vaihtoon siksi, että halusin kokea millaista toimintaterapia on muualla maailmalla.

Harjoitteluni suoritan Hvidovre nimisessä sairaalassa. Sairaalassa löytyy paljon eri diagnooseja ja potilaat ovat usein todella kipeitä leikkausten jälkeen, mutta eipä se estä sitä, etteikö heille voisi toimintaterapiaa pitää. 

Asun yhdessä Metropolitan yliopiston asuntoloissa täällä ollessani ja jaan huoneen kämppiksen kanssa. Asuntolassa on yhteinen keittiö, jota käyttää moni muukin. Halusin asuntolaan siksi, että pääsisin helpommin tutustumaan muihin opiskelijoihin ja sitä kautta saada mahdollisesti uusia kavereita.

Mitä hakuprosessiin tulee vaihtoa ajatellessa, niin täytyy vain muistaa olla ajoissa liikkeellä ja täyttää kaikki oleelliset paperit. Vaihtopaikan varmistumisen odottaminen oli aika hermoja raastavaa minulle, koska ei tiennyt olenko päässyt vaihtoon vai ei ja eli sellaisessa epätietoisuuden tilassa. Kyllä se suunnattomasti helpotti oloa, kun sai hyväksytyn vastauksen pitkän odotuksen jälkeen. On myös tärkeää selvittää mitä kaikkea vaihtomaassa tarvitsee, esimerkiksi tarvitseeko jotain rokotuksia ottaa tai viisumi hankkia. 

Näin pienen hetken vaihdossa oltuani, niin kyllä oikeasti suosittelen vaihtoon lähtöä, mutta kannattaa valita sellainen maa jonka kieltä osaa tai sitten se, että englannin kielellä selviää. Ilman yhteistä kieltä vaihdossa olo saattaa olla todellla kurjaa, koska voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi ja kukaan ei halua sitä.

-Anna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät Tukholmassa 4: Mitä tehdä Tukholmassa?

Kevät Tukholmassa 1: Ekojen viikkojen fiilikset

Tunnelmia Vancouverista 1: Alkufiilikset