Tänään lähtee






Hellurei vaan kaikille!

Seison keskellä round towerin sisustaa lasilevyn päällä
Syksy on virallisesti rantautunut tännekin ja aamut ovat tuulisia ja kylmiä sateineen. Bussipysäkillä seisoessa meinaa tehdä lähempää tuttavuutta maankamaran kanssa, kun tuulenpuuskat yllättää ja melkein kaataa maahan. Torstaina ei mitään maata mullistavaa tapahtunut sairaalalla ja näin potilaani jälleen kerran ja tarkoituksemme oli harjoitella suihkussa käyntiä seisaaltaan ja pukeutumista myös, valitettavasti potilas oli liian väsynyt ottamaan suihkun, joten hän peseytyi lavuaarin vieressä. Yritin saada potilaan kokeilemaan sukkien laittoa apuvälineen avulla tai ilman, mutta emme päässeet yhteisymmärrykseen ja sovimme uuden tapaamisajan perjantaille. Tämän jälkeen sain selville, että potilaani saattaakin päästä jo kotiin seuraavana päivänä, joten sitten tuli kiire keskustella potilaan kanssa mahdollisesta kuntoutussuunnitelmasta ja apuvälineistä, joita hän tarvitsisi kotiin. Yksi apuvälineistä oli suihkupenkki, jonka sain hakea sairaalan alimmasta kerroksesta ja aivan toisesta päästä koko rakennusta. Iltapäivällä kävimme läpi portfolioita ja olin vihdoin ymmärtänyt oikean tavan kirjoittaa portfolion ja oli mukavaa, kun portfolioni onnistui kunnolla ensimmäistä kertaa. Perjantaina yritin harjoitella suihkussa käyntiä viimeistä kertaa potilaani kanssa, mutta valitettavasti siinä tapahtui niin paljon kaikkea, että potilaani kertoi, että ei nyt jaksa tehdä minun kanssani mitään, mikä oli ymmärrettävää, koska hän oli ollut pitkään sairaalassa ja nyt hän pääsisi vihdoin takaisin kotiin. Perjantaina kävimme puolivälin keskustelun ohjaajani kanssa, jossa asetin uusia tavoitteita ja nyt minulla on yhteensä kuusi tavoitetta. Keskustelimme yleisesti siitä, miten minulla on mennyt ja olenko viihtynyt ja mitä minulla oli kysyttävää ohjaajalleni. Ohjaajani myös kertoi miten, hän näkee minun osaamiseni eri asioissa ja, että olen kehittynyt jo paljon täällä ollessani ja olen todella innokas oppimaan lisää asioita, mikä on tietenkin hyvä asia. Pääsin lähtemään pois sairaalalta tuon keskustelun jälkeen, mikä oli mahtavaa, koska ehtisin hieman hengähtämään ennen kuin lähtisimme muiden opiskelijoiden kanssa kulttuuri-iltaan kaupungille. 
Näkymät round towerin päältä

Perjantain kulttuuri-ilta oli kyllä näkemisen arvoinen. Lähdimme muutaman muun opiskelijan kanssa puoli kuuden jälkeen keskustaan ja kaikki julkiset kulkuvälineet olivat täynnä porukkaa, koska aiemmin ostetulla lipulla pääsi ilmaiseksi kulkemaan niissä ja muutenkin kaikki listalla olevat asiat olivat ilmaisia lipulla. Lippu maksoi vain 90 kruunua, joka on noin 12.10e. Tämä lysti ei siis kallista ollut. Päätimme mennä ensin syömään ja siitä sitten kiertämään muutaman paikan. Täytyy kyllä myöntää, että valitsemamme ravintola ei ollut hyvä valinta, koska ruoka ei oikein ollut hääppöistä, mutta seura pelasti senkin kurjuuden ja hauskaa oli. Ruokailun jälkeen menimme erään kirkon pihalle, missä soi musiikki ja valot vilkkuivat kirkon seiniä vasten, näky oli aika uusi minulle, mutta omalla tavallaan sekin oli kaunista. Tämän jälkeen matkamme jatkui kohti Rundetårn (round tower), jossa pääsimme menemään ylös asti ja ulos observatorioon katselemaan maisemia. Oli kyllä hieman kuntoilua kävellä ylös, koska ylös pääsemiseen vaaditaan, että kävelet 7,5 puolikierrosta tornia ympäri, portaita ei sentään ollut kuin vain ihan ylhäällä vasta ja sielläkin ne olivat aika jyrkät ja yhdessä kohtaa todella pienet. Näkymät ylhäältä olivat todella mahtavat ja koska oli jo ehtinyt tulla pimeää, niin kaupungin valot loistivat kauniisti joka puolella. Alas tuleminen olikin huomattavasti nopeampaa ja hauskempaa, koska aikuisiahan me kaikki täällä olevat opiskelijat olemme, mutta yhden kanssa päätimme, että me juostaan se alas, ja noh me tietenkin juoksimme koko tornin alas. Me tosin oltiin ainoat aikuiset, kun sen teki ja vain lapset tekivät sitä meidän lisäksi, mutta ei se meidän menoa hidastanut. Tämän jälkeen suuntasimme erääseen kirjastoon, missä pidettäisiin burleski esityksiä ja drag queen esityksiä. Paikka oli tupaten täynnä ja jatkuvasti tuli lisää porukkaa sisälle. Esitykset olivat joko englanniksi, jos kappale sattui olemaan englanniksi, muuten ne olivat tanskaksi, meistä ei siis juuri kukaan ymmärtänyt yhtään mitään, joten emme siellä kauaa viihtyneet. Ehdimme kuitenkin näkemään pari esitystä, ennen kuin poistuimme. 

Näkymät round towerin päältä
Seuraavaksi suuntasimme erääseen kirkkoon, jossa soitettaisiin musiikkia sisällä. En todellakaan osannut odottaa sitä näkyä mikä meitä odotti, kun pääsimme sinne asti. Kirkon sisällä oli keskellä isot valoputket, jotka vilkkuivat musiikin tahtiin, savukonetta käytettiin ja ihmiset makoilivat lattialla patjoilla. Tuntui kuin olisi kävellyt sisälle johonkin futuristiseen avaruusalukseen. Savukoneiden käytön vuoksi sisäpuolella oli hankala nähdä mihin kulki. Kokemuksena se kuitenkin oli todella siisti ja todellakin näkemisen arvoinen. Pois lähtiessä sai ottaa mukaan pullan ja kaakaota, jos halusi. Päätimme lähteä yhden vaihtarin kanssa aikaisemin takaisin asuntolalle, koska olimme molemmat todella väsyneitä jo tässä kohtaa. Emme kumpikaan oikein tienneet miten pääsisimme takaisin asuntolalle, joten otimme bussin, jonka tiesimme, että pitäisi mennä lähelle asuntolaamme ja matkamme takaisin alkoi. Pääsimme noin viiden minuutin kävelymatkan päähän asuntolastamme, joten bussivalintamme osui oikeaan ja pääsimme turvallisesti takaisin asuntolalle. 

Minä plus muutama vaihtari  asuntolastani

Lauantaipäivä meni siinä, että kävin seikkailemassa kaupungilla ja katselemassa uusia paikkoja ja vietin koko päivän rentoutuen ja katsellen netflixiä kaupunkikierroksen jälkeen. Sunnuntaina yritin löytää rannetukea vasempaan ranteeseeni, valitettavasti ostin oikealle kädelle tarkoitetun, joten se ei auttanut. Kävin palauttamassa sen ja kysymässä olisiko heillä vasemmalle kädelle tarkoitettua ja heiltä olivat ne loppuneet. En siis saanut rannetukea itselleni. Rannetukea olisin tarvinnut siihen, kun perjantaina täpötäydessä bussissa vasen käsivarteni jäi bussin oven ja yhden tolpan, josta voi bussissa seistessä pitää kiinni, niin väliin ja ranteeni taipui hieman liikaa väärään suuntaan ja se venähti. Siitä huolimatta perjantai-ilta oli aivan mahtava, koska olimme porukalla viettämässä iltaa ulkona ja pitämässä hauskaa ja tällaisia iltoja haluan lisää vielä ennen kuin palaan Suomeen. 



-Anna

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kevät Tukholmassa 4: Mitä tehdä Tukholmassa?

Kevät Tukholmassa 1: Ekojen viikkojen fiilikset

Tunnelmia Vancouverista 1: Alkufiilikset