Hellurei vaan kaikille!
|
Seison keskellä round towerin sisustaa lasilevyn päällä |
|
Syksy on virallisesti rantautunut
tännekin ja aamut ovat tuulisia ja kylmiä sateineen. Bussipysäkillä seisoessa
meinaa tehdä lähempää tuttavuutta maankamaran kanssa, kun tuulenpuuskat
yllättää ja melkein kaataa maahan. Torstaina ei mitään maata mullistavaa
tapahtunut sairaalalla ja näin potilaani jälleen kerran ja tarkoituksemme oli
harjoitella suihkussa käyntiä seisaaltaan ja pukeutumista myös, valitettavasti
potilas oli liian väsynyt ottamaan suihkun, joten hän peseytyi lavuaarin vieressä.
Yritin saada potilaan kokeilemaan sukkien laittoa apuvälineen avulla tai ilman,
mutta emme päässeet yhteisymmärrykseen ja sovimme uuden tapaamisajan
perjantaille. Tämän jälkeen sain selville, että potilaani saattaakin päästä jo
kotiin seuraavana päivänä, joten sitten tuli kiire keskustella potilaan kanssa
mahdollisesta kuntoutussuunnitelmasta ja apuvälineistä, joita hän tarvitsisi
kotiin. Yksi apuvälineistä oli suihkupenkki, jonka sain hakea sairaalan
alimmasta kerroksesta ja aivan toisesta päästä koko rakennusta. Iltapäivällä
kävimme läpi portfolioita ja olin vihdoin ymmärtänyt oikean tavan kirjoittaa
portfolion ja oli mukavaa, kun portfolioni onnistui kunnolla ensimmäistä
kertaa. Perjantaina yritin harjoitella suihkussa käyntiä viimeistä kertaa potilaani
kanssa, mutta valitettavasti siinä tapahtui niin paljon kaikkea, että potilaani
kertoi, että ei nyt jaksa tehdä minun kanssani mitään, mikä oli ymmärrettävää,
koska hän oli ollut pitkään sairaalassa ja nyt hän pääsisi vihdoin takaisin
kotiin. Perjantaina kävimme puolivälin keskustelun ohjaajani kanssa, jossa
asetin uusia tavoitteita ja nyt minulla on yhteensä kuusi tavoitetta.
Keskustelimme yleisesti siitä, miten minulla on mennyt ja olenko viihtynyt ja
mitä minulla oli kysyttävää ohjaajalleni. Ohjaajani myös kertoi miten, hän
näkee minun osaamiseni eri asioissa ja, että olen kehittynyt jo paljon täällä
ollessani ja olen todella innokas oppimaan lisää asioita, mikä on tietenkin
hyvä asia. Pääsin lähtemään pois sairaalalta tuon keskustelun jälkeen, mikä oli
mahtavaa, koska ehtisin hieman hengähtämään ennen kuin lähtisimme muiden
opiskelijoiden kanssa kulttuuri-iltaan kaupungille.
|
Näkymät round towerin päältä |
Perjantain kulttuuri-ilta oli
kyllä näkemisen arvoinen. Lähdimme muutaman muun opiskelijan kanssa puoli
kuuden jälkeen keskustaan ja kaikki julkiset kulkuvälineet olivat täynnä
porukkaa, koska aiemmin ostetulla lipulla pääsi ilmaiseksi kulkemaan niissä ja
muutenkin kaikki listalla olevat asiat olivat ilmaisia lipulla. Lippu maksoi
vain 90 kruunua, joka on noin 12.10e. Tämä lysti ei siis kallista ollut.
Päätimme mennä ensin syömään ja siitä sitten kiertämään muutaman paikan. Täytyy
kyllä myöntää, että valitsemamme ravintola ei ollut hyvä valinta, koska ruoka
ei oikein ollut hääppöistä, mutta seura pelasti senkin kurjuuden ja hauskaa
oli. Ruokailun jälkeen menimme erään kirkon pihalle, missä soi musiikki ja
valot vilkkuivat kirkon seiniä vasten, näky oli aika uusi minulle, mutta omalla
tavallaan sekin oli kaunista. Tämän jälkeen matkamme jatkui kohti Rundetårn
(round tower), jossa pääsimme menemään ylös asti ja ulos observatorioon
katselemaan maisemia. Oli kyllä hieman kuntoilua kävellä ylös, koska ylös
pääsemiseen vaaditaan, että kävelet 7,5 puolikierrosta tornia ympäri, portaita
ei sentään ollut kuin vain ihan ylhäällä vasta ja sielläkin ne olivat aika
jyrkät ja yhdessä kohtaa todella pienet. Näkymät ylhäältä olivat todella
mahtavat ja koska oli jo ehtinyt tulla pimeää, niin kaupungin valot loistivat
kauniisti joka puolella. Alas tuleminen olikin huomattavasti nopeampaa ja hauskempaa,
koska aikuisiahan me kaikki täällä olevat opiskelijat olemme, mutta yhden
kanssa päätimme, että me juostaan se alas, ja noh me tietenkin juoksimme koko
tornin alas. Me tosin oltiin ainoat aikuiset, kun sen teki ja vain lapset
tekivät sitä meidän lisäksi, mutta ei se meidän menoa hidastanut. Tämän jälkeen
suuntasimme erääseen kirjastoon, missä pidettäisiin burleski esityksiä ja drag
queen esityksiä. Paikka oli tupaten täynnä ja jatkuvasti tuli lisää porukkaa
sisälle. Esitykset olivat joko englanniksi, jos kappale sattui olemaan
englanniksi, muuten ne olivat tanskaksi, meistä ei siis juuri kukaan ymmärtänyt
yhtään mitään, joten emme siellä kauaa viihtyneet. Ehdimme kuitenkin näkemään
pari esitystä, ennen kuin poistuimme.
|
Näkymät round towerin päältä |
Seuraavaksi suuntasimme erääseen
kirkkoon, jossa soitettaisiin musiikkia sisällä. En todellakaan osannut odottaa
sitä näkyä mikä meitä odotti, kun pääsimme sinne asti. Kirkon sisällä oli
keskellä isot valoputket, jotka vilkkuivat musiikin tahtiin, savukonetta
käytettiin ja ihmiset makoilivat lattialla patjoilla. Tuntui kuin olisi
kävellyt sisälle johonkin futuristiseen avaruusalukseen. Savukoneiden käytön
vuoksi sisäpuolella oli hankala nähdä mihin kulki. Kokemuksena se kuitenkin oli
todella siisti ja todellakin näkemisen arvoinen. Pois lähtiessä sai ottaa
mukaan pullan ja kaakaota, jos halusi. Päätimme lähteä yhden vaihtarin kanssa
aikaisemin takaisin asuntolalle, koska olimme molemmat todella väsyneitä jo
tässä kohtaa. Emme kumpikaan oikein tienneet miten pääsisimme takaisin
asuntolalle, joten otimme bussin, jonka tiesimme, että pitäisi mennä lähelle
asuntolaamme ja matkamme takaisin alkoi. Pääsimme noin viiden minuutin
kävelymatkan päähän asuntolastamme, joten bussivalintamme osui oikeaan ja
pääsimme turvallisesti takaisin asuntolalle.
|
Minä plus muutama vaihtari asuntolastani |
|
|
Lauantaipäivä meni siinä, että
kävin seikkailemassa kaupungilla ja katselemassa uusia paikkoja ja vietin koko
päivän rentoutuen ja katsellen netflixiä kaupunkikierroksen jälkeen.
Sunnuntaina yritin löytää rannetukea vasempaan ranteeseeni, valitettavasti ostin
oikealle kädelle tarkoitetun, joten se ei auttanut. Kävin palauttamassa sen ja
kysymässä olisiko heillä vasemmalle kädelle tarkoitettua ja heiltä olivat ne
loppuneet. En siis saanut rannetukea itselleni. Rannetukea olisin tarvinnut
siihen, kun perjantaina täpötäydessä bussissa vasen käsivarteni jäi bussin oven
ja yhden tolpan, josta voi bussissa seistessä pitää kiinni, niin väliin ja
ranteeni taipui hieman liikaa väärään suuntaan ja se venähti. Siitä huolimatta
perjantai-ilta oli aivan mahtava, koska olimme porukalla viettämässä iltaa
ulkona ja pitämässä hauskaa ja tällaisia iltoja haluan lisää vielä ennen kuin
palaan Suomeen.
-Anna
Kommentit
Lähetä kommentti