Uutta ja odotusta

UMA = Universidad de Málaga!

Kirjoitin viime tekstissäni siitä, kuinka motivoitunut ja intona olen ollut koulusta. Vertasin hieman koulujärjestelmää Suomen ja Espanjan välillä ja kerroin mitä teimme yhdellä käytännön tunneista sekä millaista tunneilla on olla opiskelijana. Nyt haluan kertoa teille lisää, sillä teimme jotain, mitä tiedän, ettei Suomessa toimintaterapeuttiopiskelijat pääse oppimaan koulussa käytävien kurssien puitteissa!

Yksi kursseista, jota käymme vuosikurssini kanssa tällä hetkellä, on Neurologian kurssi. Käymme kurssilla läpi toimintaterapian muotoja ja sen hyödyntämistä neurologisesti vammautuneiden asiakkaiden kanssa. Ajattelin ensin kurssin olevan kertausta asioille, joita olemme Suomessakin jo käyneet läpi, mutta onnekseni olin täysin väärässä! Tottakai osa aiheesta on minulle jo ennestään tuttua, mutta suomeksi olemassaoleva pohja oikeastaan auttaa syventymään aiheeseen todella näppärästi.

Aihe, jota emme, ainakaan tietääkseni, käy läpi toimintaterapian koulutusohjelmassa lainkaan Suomessa, on kinesioteippaukset ja niiden hyödyntäminen neurologisten asiakkaiden kuntoutuksen ja terapian tukena. Pääsimme harjoittelemaan teippauksia toisillemme ja oppimaan kuinka teippauksien avulla voimme edesauttaa asiakkaan toiminnan toteuttamista. Juuri tällaisten asioidenkin takia päivät koulussa ovat todella antoisia eikä harmita yhtään viettää päivää aamu kello yhdeksästä ilta-yhdeksään saakka koulussa!

Viime viikolla oli myös jännittäviä hetkiä, sillä meillä oli torstaina illalla viimeisenä tunnit harjoittelun käytännön asioiden läpikäymistä varten. Mainitsin ensimmäisessä tekstissäni ainoastaan tulleeni opiskelemaan, mutta vuosikurssilaiseni toteuttavat myös ensimmäisen harjoittelunsa tänä lukukautena. Harjoittelumahdollisuus ei minulle tullessani Espanjaan ollut vielä varma ulkomaalaisuuteni takia, mutta toivoin salaa, että saisin itsellenikin järjestettyä harjoittelupaikan. Kun saavuin, puhuin opettajien kanssa ja lopulta järjestin asiani niin, että saan myös osallistua lyhyeeseen käytännön harjoitteluun täällä Espanjassa! Olen todella innoissani mahdollisuudesta koulun lisäksi päästä näkemään myös toimintaterapiaa käytännössä. Tulen suorittamaan harjoitteluni vanhusten asumispalveluresidenssissä, jossa työskentelee moniammatillinen työryhmä. Ryhmään kuuluu ainakin fysioterapeutteja, puheterapeutti, psykologi ja toimintaterapeutti. Harjoittelu tulee varmasti olemaan antoisa, vaikka kestoltaan se onkin vain 12 päivää:) 

Harjoitteluun osallistuminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että tuon kolmen viikon ajan kun teen harjoittelua, olen kello 8-14 harjoittelussa, josta pyrähdän suoraan kouluun tunneille kello 15-20 tai 21. Marraskuuni tulee siis olemaan työntäyteinen ja todella intensiivinen toimintaterapian osalta, mutta odotan aikaa innolla. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että nyt nautin vielä enemmän siitä vapaa-ajasta, jota tällä hetkellä vielä on! Aion siis matkustella, herkutella paikallisilla ruuilla, hymyillä paljon ja syventyä espanjalaiseen elämäntyyliin lisää. Tuntuu tosin siltä, kuin olisin täällä kotonani. Elämäntyyli ja ajattelumaailma tuntuu siltä, että vihdoin minun ei tarvitse suorittaa elämää ja aikatauluja, vaan saan olla oma itseni. Olkoon alkuhuumaa tai naiivia päivänpaistetta ennen myrskyä, mutta sanon silti, että nyt täällä on erittäin hyvä olla!

Hymyjä, Jenni